Blogi: Matti Rantaniemi, toimitusjohtaja, Martela Oyj, 2015-2020
Euroopan unionin tilastojen mukaan Suomi on organisaatiomuutosten määrässä Euroopan kärkimaita. Melkein joka toisessa kotimaisessa yrityksessä sellainen on tehty viimeisen viiden vuoden aikana, joissakin jo useampaan kertaan.
Muutostahdin seurauksena perinteinen tapa ajatella työympäristöä sakkaa. Johdon näkökulmasta toimitilaa tuntuu olevan usein väärä määrä, kun juuri ehostettu toimisto ja sinne hankitut kalusteet eivät enää sovellukaan uudelle henkilöstömäärälle tai toimintamallille.
Työympäristöllä on fundamentaalinen vaikutus henkilöstön tyytyväisyyteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Työympäristö on myös johtamisen väline: suunnitteluvalinnoilla voidaan tehokkaasti tukea – tai haitata – muutoksen aitoa toteutumista.
Intuitiivisesti kaikki ymmärtävät työympäristön merkityksen. Kun joku kertoo vaihtaneensa työpaikkaa, yksi ensimmäisistä esiin nousevista asioista on usein se, millainen uusi toimisto on. Hyvässä ja pahassa.
Työntekijöistään huolehtiva organisaatio ajattelee työympäristöä strategisella tasolla ja ymmärtää, että kyseessä on fyysinen, sosiaalinen ja digitaalinen kokonaisuus. Toimivassa työympäristöstrategiassa fyysisten tilojen tarpeet johdetaan sekä tulevaisuuden näkymistä että työntekijöiden kokemuksesta.
Työympäristön kehittämisen tulosten seurantaan on nykyään hyvät työkalut. Esimerkiksi toimistoista kerättävä sensoridata kertoo kaikkein tarkimmin, miten erilaisia työtiloja todellisuudessa käytetään.
Johdon on tärkeää hyväksyä, että työympäristöön kohdistuvat tarpeet eivät ole pysyviä. Esimerkiksi henkilöstömäärä ja organisaatiorakenne voivat elää, jolloin fyysisiltä tiloilta kaivataan joustavuutta.
Suosittelen lämpimästi suunnittelutyön tekemistä avoimesti ja vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa, työyhteisön viisauteen pohjautuen eikä vain johtoryhmän visiointityönä. Näin syntyy laadukas työympäristö, joka luo puitteet työntekijöiden hyvinvoinnille.
Teksti on julkaistu alun perin Talouselämä-lehdessä.
