Martela on julkaissut ensimmäiset EPD-dokumenttinsa

Martela julkaisi ensimmäisen riippumattoman osapuolen varmentaman EPD-ympäristöselosteen (Environmental Product Declaration) joulukuussa 2023. EPD on kolmannen osapuolen verifioima määrämuotoinen dokumentti, joka julkaistaan julkisessa tietokannassa. Martela on valinnut julkaisuportaalikseen EPD Norge -portaalin. Helmikuun 2024 loppuun mennessä dokumentteja on julkaistu jo seitsemän ja ne kattavat laajasti Sola-tuoliperhettä, Alku-pöytäsarjaa sekä Combo- ja Cupio-säilyttimiä.

Ympäristöseloste on yksi tärkeimmistä käytännön välineistä edistäessämme kestävää kehitystä ja hillitessämme ilmastonmuutosta. Asiakkaamme voivat käyttää selosteiden sisältämiä luotettavia ympäristövaikutustietoja tehdäkseen kestävän kehityksen mukaisia valintoja ja raportoidakseen niistä eteenpäin omille asiakkailleen ja rakennusten käyttäjille.

Martelalle uusien ympäristöselosteiden laatiminen on mittava investointi niin taloudellisesti kuin resurssien käytön kannaltakin. Investointi onkin jälleen uusi edistysaskel Martelan strategisessa linjauksessa ympäristövaikutusten hallitsemiseksi koko arvoketjussa. Vain yhä tarkemmalla tiedolla voidaan arvioida ja johtaa kehitystä oikeaan suuntaan.

Uudet EPD-ympäristöselosteet ovat jatkumoa hiilijalanjälkilaskelmillemme

Martela on ollut mukana jo 1995 aloitetussa ympäristöselosteeseen tähtäävässä tutkimushankkeessa. Osallistuminen tähän tutkimushankkeeseen antoi hyvän yleiskuvan valittujen tuotetyyppien ympäristövaikutusten kokonaisuudesta. Tuotteiden ympäristövaikutusarviointiin kehittyi 2000-luvun alussa uusia menetelmiä, joten 2010 Martela tilasi Aalto-yliopistolta hiilijalanjälkitutkimukseen tähtäävän elinkaarianalyysin valituille tuotteille. Diplomityönä toteutettu tutkimus paneutui tuotteen elinkaareen materiaalien valmistamisesta tuotteen valmistumiseen saakka. Arviointi toteutettiin GaBi 4 -ohjelmistolla, jonka laskentamenetelmä perustuu ISO 14040 -sarjan standardeihin.

Vuoden 2013 jälkeen Martela on laskenut tuotteilleen hiilijalanjälkiä asiantuntijayrityksen tuottamalla laskentatyökalulla. Työkalun laatimisessa, laskennan rajauksessa ja päästökertoimien sekä kulutustietojen kattavuuden ja laadun arvioinnissa on käytetty GHG-protokollassa kuvattuja periaatteita. Laskenta kattaa oman toiminnan suorat päästöt (Scope 1), ostoenergian (Scope 2), ja tuotantoketjun päästöt (Scope 3).

Kaikkien tuotteiden erilaisten ympäristövaikutusten raporttien perimmäisenä tarkoituksena on toimia käytännön työkaluna helpottamassa kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden valintaa. Vain vastuullisilla valinnoilla voimme hillitä ilmastonmuutosta. Selosteiden tulisi kertoa luotettavasti tuotteiden ympäristövaikutukset ja siten vertailukelpoisesti helpottaa asiakkaiden valintoja. Valitettavasti ei ole vain yhtä menetelmää, joilla tuotteista aiheutuvia vaikutuksia yritetään tutkia ja viestiä eikä kaikki menettelyt sovellu kaikille tuotteille tai raaka-aineille.

Menetelmiä kehitetään jatkuvasti erilaisiin tarpeisiin ja niissä käytetyt analyysimenetelmät kehittyvät edelleen. Tällä hetkellä suurin osa laskelmista perustuu lopputuotteen viimeisten valmistusvaiheiden tarkkojen tietojen sekä niissä käytettyjen materiaalien yleisten kertoimien laskelmien yhteissummaan. Mitä suurempi osa tuotteen arvoketjusta on laskijan hallinnassa, sitä tarkempia tietoja tuotteesta voidaan laskelman kautta kattaa. Siksi on tärkeää ymmärtää mitä tietoja on laskennassa ollut mahdollisuus hyödyntää ja millä periaatteilla laskentaa on rajattu.

EPD-dokumentti sisältää paljon tietoa

EPD-ympäristöselosteen sisältö puolestaan määräytyy standardin EN15804 +A2: 2019 mukaan ja laskennassa käytetään usein Ecoinvent-tietokannan yleisiä materiaalikertoimia. Mikäli materiaali- tai komponenttitoimittaja on tehnyt oman EPD-laskelman, voidaan sellaista käyttää laskelman pohjana. Koska EN15804 +A2:2019 on rakennusmateriaalien ympäristöselostestandardi, niin materiaalin kuin komponentinkin tulee olla rakennuskäyttöön suunnattu, jotta sen ympäristöselosteen lähtökohtana olisi käytetty samaa standardia. Irtokalusteiden EPD-dokumentaatiota ohjaa rakennusmateriaalien arviointimenettely, koska irtokalusteita varten ei vielä ole tehty erillistä ohjeistusta ja toisaalta irtokalusteen ja rakennusmateriaaleiksi luokiteltavan kiintokalusteen ero on usein pieni.

EPD-dokumentti pohjautuu tuotteen koko elinkaaren sisältävään LCA (Lifecycle Assesment) -arviointiin. EPD sisältääkin lukuisia indikaattoreita ympäristövaikutuksista ja luonnonvarojen käytöstä raaka-aineiden hankinnasta, käsittelystä ja kuljetuksesta tehtaalle, jatkuen aina tuotantoon sekä tuotteen toimitukseen asiakkaalle asti. Laskenta sisältää myös käytön jälkeisen purkamisen, kuljetuksen, materiaalien käsittelyn, kierrätyksen ja loppusijoituksen. Elinkaaren osalta työkalussa huomioidaan siis kalusteen valmistukseen liittyvien materiaalien ja kuljetuksien sekä tuotannon energiankäytön ja jätteiden lisäksi myös tuotteen käytöstä ja käytöstä poistosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset sisältävät hiilijalanjäljen lisäksi tieteellisesti laskettuja vaikutuksia ilmaan, vesistöön ja maaperään liittyen. Erilaisia ympäristövaikutusluokkia on esimerkiksi ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP), stratosfäärin otsonikato (otsonikerros) (ODP) ja fotokemiallinen hapetus (POCP). Useimmat katsovat dokumentista kuitenkin dokumentin loppuosasta löytyvän ilmastonvaikutuspotentiaalin, joka vastaa lähinnä hiilijalanjälkilaskennan tulosta.

Aikaisemman standardiversion vaatimukset koskivat pienempää osaa tuotteen elinkaaresta eivätkä tulokset siksi ole vertailukelpoisia uudistetun standardin EN15804 +A2:2019 mukaisiin laskelmiin, joita on julkaistu pääasiassa vasta vuoden 2023 loppupuolella. EPD Norge -portaalissa on julkaistu jo vuosia irtokalusteiden EPD-laskelmia aikaisemman EN15804:2012+A1:2013 standardiversion mukaan.

Lisätietoja:
Tiina Bordi
Sustainability Manager, Martela
tiina.bordi@martela.com
+358 50 576 7167