Miten koronakevään kokemuksia voi hyödyntää tulevaisuuden koulussa?
Kun korona sulki koulut, opettajilla ja oppilailla oli viisi päivää aikaa ottaa etäkoulu haltuun. Pienen haparoinnin jälkeen homma alkoi sujua yllättävän hyvin.
Moni vanhempi huomasi kotona, miten oppiminen todella tapahtuu erilaisissa tilanteissa. Tämä laittoi pohtimaan koululaisten ergonomiaa kotona – mutta myös oppimisympäristöissä.
”Itselläni oli kyllä sähköpöytä ja jumppapallo, mutta lastenhuoneessa oli vanha jakkara pöytätason seurana”, Martelan oppimisympäristöasiantuntija Paula Viertola kuvailee omaa tilannettaan alakoululaisen kanssa kotona. ”Pian huomasin, miten omatoimisesti lapsi hakeutui kutakin työskentelyä ja toimintaa parhaiten palvelevaan paikkaan. Olisi hyvä, että erilaisia paikkoja olisi myös koulussa.”
Keskittymistä ja kuuntelua vaativa toiminta keskittyi omaan huoneeseen ja työpisteeseen. Lukiessa lapsi hakeutui sohvalle, sängylle tai tarkoitusta varten rakennettuun majaan, joka oli täytetty muhkeilla tyynyillä. Keskustelua, seuraa tai yhdessä pohtimista kaivatessaan hän ilmestyi ruokapöydän ääreen.
Oppiminen tarvitsee erilaisia tiloja
Oppimisympäristöistä tulee löytyä selkeästi erilaisia tiloja, jotka on viritetty tukemaan erilaista tekemistä ja oppimisen tapoja.
Virukselta suojautuminen oli koronakevään ensisijainen tavoite. Pidemmällä aikavälillä koulujen kannattaa ottaa hyöty irti kevään onnistuneesta kokeilusta.
Moni koululainen kaipasi paljon yhteisöllisyyttä, opettajan läsnäoloa ja kavereita. Koululaisten koronakevät -kyselystä nousi kuitenkin selvästi esille etäopiskelun hyvät puolet:
- Rennompi aikataulu
- Parempi keskittyminen
- Uudenlaisten oppimistyylien haltuunotto ja mahdollisuudet, esim. tiedonhaku ja verkon kautta oppiminen.
Digitalisaatio muuttaa ennennäkemättömällä vauhdilla paitsi työelämää, myös oppimistiloja ja -tapoja. Tämä on huomioitu myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja innostaa oppimaan, ja sen kehittämisessä pitää huomioida myös eri oppiaineiden erityispiirteet.
Oppimiseen tarvitaan muun muassa riittävä määrä paikkoja, jotka soveltuvat keskittymistä vaativaan työskentelyyn ja vetäytymiseen. Lisäksi tarvitaan kohtaamisiin, keskusteluun ja vuorovaikutukseen kannustavia kalusteita ja tiloja.
Ratkaisu ei löydy menneisyydestä
Martela on mallintanut muutosta kolmella aikavälillä: lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä.
Lyhyen aikavälin toimenpiteisiin koulut ohjeistettiin selkeästi viranomaisten toimesta. Niihin liittyvät esimerkiksi tilakohtaisten käyttäjämäärien vähentäminen ja oppilaiden sijoittelu turvallisen välimatkan päähän toisistaan. Myös yleisten tilojen käyttöä on rajoitettu. Jatkossa tilannetta voisi helpottaa myös esimerkiksi lisäämällä lattiaseinäkkeitä työskentelypisteiden väleihin tai sijoittamalla kannettavan pöytäseinäkkeen oman työskentelytason ympärille.
Pidemmällä aikavälillä pandemia avaa mahdollisuuksien ikkunan toteuttaa opetussuunnitelman tavoitteita, jossa oppimisen ja opettamisen järjestelyjä pohditaan kokonaan uudestaan. Ei kannata rynnätä hätiköityihin päätöksiin ja palata yksilöpulpetteihin ja suljettuihin tiloihin.
Nyt meillä on mahdollisuus katsoa eteenpäin ja tehdä koulusta laaja oppimisympäristö, joka todella tukee nykyaikaisia tapoja opettaa ja oppia. Tilat voivat auttaa oppilaita määrittelemään vahvuutensa ja mahdollisuutensa tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Nykyaikaisten oppimisympäristöjen tavoite on tuoda perinteisten opetusmuotojen rinnalle uusia, helposti muunneltavia tilakokonaisuuksia, jotka edistävät pedagogisen strategian ja toiminnan kehitystä.
Avaimet uuteen oppimisympäristöön
Kesäloman kynnyksellä onkin hyvä pysähtyä miettimään, miten hyvin oma oppimisympäristö on tukenut tilanteen edellyttämiä muutoksia. Mitä näistä opeista voidaan viedä käytäntöön pidemmällä aikavälillä?
- Mitkä asiat ovat tilojen/kalusteiden kanssa muodostuneet haasteiksi? Kuinka hyvin tämänhetkiset tilat tukevat muunneltavuutta ja tulevaisuuden työelämätaitoja?
- Kuinka helppoa nykyisen ympäristön muokkaaminen on?
- Jos tilanne ja etäopiskelu jatkuu vielä kesän jälkeen, mitä asioita voisi parantaa työskentelyn onnistumisen kannalta?
- Kuinka huomioidaan kaikkien hyvinvointi, aktiivisuus päivän aikana ja mahdollisuudet vaihtaa asentoa?
- Kuinka myös etäopiskelussa huomioidaan vaihtelevat opetusmenetelmät ja kodin eri tilojen hyödyntäminen tilanteen mukaan?
- Miten käyttäjädataa ja teknologiaa hyödyntämällä voidaan luoda käyttäjälähtöisiä tiloja?
Kun tiloille asetetut toiveet ja niiden käyttötavat muuttuvat nopeasti, on entistä tärkeämpää keskittyä käyttäjien odotuksiin.
“Varmaa on, että käyttäjien kokemusten kerääminen ja tiedon hyödyntäminen tilojen suunnittelussa ja kehittämisessä on entistä tärkeämpää tässä muuttuneessa tilanteessa. Kun käyttäjät vaikuttavat tiloihin, sujuu uusien pelisääntöjen ja tilojen käyttöönottokin helpommin”, Viertola sanoo.