Työympäristöt

On aika pohtia, miltä tulevaisuuden työympäristö näyttää

Etätöitä on tehty nyt reilu vuosi, mutta poikkeustilan päättyminen näkyy jo horisontissa. Pian työntekijät voivat vapaammin valita, missä he töitään tekevät. Nyt on oikea aika pohtia, millaisia vaatimuksia työn muutos asettaa työympäristöille ja johtamiselle poikkeustilan jälkeen.

Pandemian aikana organisaatiot ovat oppineet täysin uuden tavan tehdä töitä, jossa fyysinen paikka eli toimisto ei enää ohjaa kaikkea tekemistä. Samaan aikaan moni on huomannut toimiston arvon.

Pakotettu etätyö ilman vapautta valita syö työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja vaikeuttaa tiedonkulkua. Toimistolta kaivataan yhteistyötä ja tiedonjakoa työkavereiden kesken. Moni hakee työympäristöstä myös apua työn ja vapaa-ajan erottamiseen.

”Toisissa organisaatioissa etätyötä alettiin vain tehdä uudistamatta toimintatapoja. Se on johtanut haasteisiin muun muassa viestinnässä, uusien ideoiden kehittämisessä, yhteistyössä ja sosiaalisissa suhteissa. Nämä ovat toimiston vahvuuksia, jotka eivät itsestään toteudu etätyössä. Pandemian jälkeen kannattaa hyödyntää toimiston vahvuudet ja jo nyt kehittää etätyöhön uusia toimintatapoja”, Martelan työympäristöasiantuntija Miia Leppänen pohtii.

Moni meistä tekee täysin erilaista työtä nyt kuin ennen pandemiaa. Lähes kaikki kokoukset ovat videopuheluita ja vaikkapa työpajoja järjestetään etänä myös poikkeustilan jälkeen. Nyt tyhjiin toimistoihin on kapseloitunut se, miten töitä tehtiin ennen pandemiaa.

Työntekijöiden tarpeet työympäristölle ovat muuttuneet runsaasti. Martelan teettämän kyselyn mukaan jopa 43 prosenttia haluaa työskennellä etänä yli puolet viikosta. Muutos on suuri: ennen pandemiaa näin teki vain noin kuusi prosenttia vastaajista (Martelan kysely 2020, 2000+ vastaajaa).

Sohvaryhmät työpaikalla
Työskentelytila

Tulevaisuuden työympäristö mahdollistaa nomadien leiriytymisen

Pandemia on ravistellut perinteistä tapaa johtaa. Johtamisen muutosten pitää siirtyä myös työympäristöön. Organisaatiopsykologi Antti Kaupin mukaan tulevaisuuden työympäristöjen ominaispiirre on nomadimaisuus.

”Meillä pitää olla keinoja erottaa oma projekti ympärillä olevasta hälystä. Siilot koetaan huonoiksi, koska tieto kulkee huonosti. Sen sijaan meidän pitää opetella rakentamaan ikään kuin nomadileirejä omille projekteille, ja sen leirin voi purkaa, kun projekti on valmis”, Kauppi sanoo.

Martelan Design Studion johtajan Eeva Terävän mukaan toimiston tulee tukea muuttunutta työtä. Sieltä on löydyttävä niin keskittymistä mahdollistavaa kuin yhteistyöhön soveltuvaa tilaa.

”Tilankäyttö pitää optimoida uudelleen: enemmän laatua ja vähemmän määrää. Toimistoissa on panostettava viihtyvyyteen, jotta toimisto voittaa kodin. Erillisillä vetäytymistiloilla mahdollisestaan toimistolla keskittyminen”, Terävä sanoo.

Tulevaisuudessa iso osa työntekijöistä valitsee itse työnteon paikkansa – oli se sitten kotona, toimistolla tai jossain muualla. Jokainen organisaatio voi ottaa muutoksesta parhaat hyödyt irti, jotta työ sujuu, ja henkilöstö voi hyvin.

Poikkeustilan päättyessä on iso kysymys, miten varmistaa, että työntekijät eivät leviä eri suuntiin, vaan tekeminen kanavoituu jatkossakin tehokkaasti. Paluuta vanhaan ei ole.

Millaista on tulevaisuuden työ? Mitä se vaatii johtamiselta tai työympäristöltä? Näihin kysymyksiin löydät vastauksia webinaaristamme!