Pedagoginen kehittäminen osana koulun irtokalustesuunnittelua; avaimet yhteiseen onnistumiseen
Uusi oppimisympäristö herättää toiveikkuuden lisäksi usein myös huolta ja kysymyksiä:
- Miten päivittäiset toiminnot sujuvat erilaisessa ympäristössä?
- Kuinka omaa toimintaa pitää muuttaa, jotta uusista tiloista saa parhaan hyödyn irti?
- Miten yhteistä toimintakulttuuria kehitetään ja harjoitellaan, jotta uusien tilojen käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa?
Huittisten kaupungissa uutta koulurakennusta odotettiin pitkään ja hartaasti ja vaikka odotus oli ajoittain raastavaa, mahdollisti se pitkäjänteisen toimintakulttuurin kehittämisen ja kokeilut, jotka siivittivät onnistunutta muutosprosessia. Tässä haastattelussa Maarit Malmberg, Lauttakylän uuden koulun rehtori, kertoo heidän matkastaan kohti onnistunutta yhteistä koulua ja toimintakulttuuria.
Kertoisitko hieman itsestäsi ja taustaa teidän kouluhankkeenne lähtökohdista?
Olen Maarit Malmberg, 48-vuotias ja tällä ikää voinenkin jo sanoa, että kokemusta alkaa olla mukavasti sekä opettajan työstä että rehtorina toimimisesta. Lauttakylän koulussa olen ollut rehtorina kohta 8 vuotta. Koulussamme on tällä hetkellä n. 380 oppilasta. Esikouluyksikkö ja lastensuojelulaitoksen kouluyksikkö sijaitsevat erillään pääkoulusta. Vaativan erityisen tuen oppilaiden suurempi ohjaajatarve nostaa henkilöstömäärämme yli 60 henkilön.
Lauttakylän koulu siirtyi 50-luvulla rakennetusta sisäilmaongelmaisesta koulusta evakkoon vuonna 2013 ja luokat sijoitettiin eri rakennuksiin pitkin Huittisten keskusta-aluetta. Vuoden 2014 syyslukukauden alusta päästiin väliaikaiskoulun tiloihin – tosin tällöinkin erityisen tuen yksikkömme ja esikouluyksikkömme jäivät väistökoulun ulkopuolelle. Ruokailemassa kävimme viereisen liikuntahallin kahviossa.
Väistötiloissa vierähti 10 vuotta ja uuden koulun suunnittelu otti välillä yhden askeleen eteenpäin ja kaksi taakse. Tilanahtaus ja jakotilojen puute väistötiloissa oli merkittävä kuormitustekijä. Myös erityisopetuksen yksiköistämme toinen joutui muuttamaan uusiin tiloihin väistövuosien aikana. Haastavuutta väistökouluaikaan toivat myös koronarajoitusten aika ja Ukrainan tilanteen myötä syntynyt tarve perustaa nopeasti valmistavan opetuksen ryhmiä. Toisaalta voidaan ajatella myös positiivisesti ja todeta, että väistövuosien ajan venyessä meillä oli aikaa käydä koulurakentamiseen liittyvissä koulutuksissa ja vierailemassa monissa uusissa kouluissa ja kerätä niistä ne parhaat palat oman koulun suunnitteluun.
Uusi koulu valmistui tuon entisen 50-luvulla rakennetun koulutalon paikalle ja koulutyö uudessa koulussamme alkoi helmikuussa 2024.
Kuinka uuden ympäristön tavoitteita ja uutta toimintaa ruvettiin hahmottelemaan ja kehittämään?
Opettajakunnasta muodostuva uuden koulun ydinryhmä rehtorin johdolla oli se porukka, joka työsti eniten suunnitelmia. Ydinryhmään kuului opettajia jokaisesta tiimistämme (1-2, 3-4, 5-6, erityisopetus). He keräsivät tietoa oman tiiminsä henkilöstöltä. Yhteisiä tilaisuuksia pidettiin ja koko opettaja- ja ohjaajakuntaa pyrittiin kuulemaan suunnittelussa säännöllisesti. Myös piirustukset olivat koko ajan esillä henkilöstölle.
Aivan ensimmäisenä ydinryhmän kanssa kirjoitettiin uuden koulun pedagoginen suunnitelma, jossa määriteltiin tavoitteet ja tahtotila tilojen ja toimintojen suhteen. Lähtökohtainen ajatuksemme oli ”Kaikille yhteinen koulu!”, sillä meille oli tärkeää saada vuosia pääkoulusta erillään olleet erityisopetuksen yksikkömme saman katon alle ja asianmukaisiin tiloihin. Pedagogiseen suunnitelmaan kirjattiin mm. asioita liittyen koulun toimintakulttuuriin (esim. luottamuksen kehä, yhteisopettajuus), opetusteknologiaan sekä tiloihin suhteessa toisiinsa. Johtoajatuksena oli tilojen muunneltavuus, joustavuus, monikäyttöisyys ja turvallisuus. Lisäksi kirjauksia tehtiin erityisen tärkeistä akustiikasta ja valaistuksesta sekä tilatarpeista, mm. riittävistä jakotiloista ja myös pihan toiminnoista.
Rakennuttajaksi kouluun saatiin YIT, arkkitehtitoimistoksi Perko ja kalustesuunnitteluun ja -toimittajaksi Martela. Yhteistyö kaikkien näiden tahojen kanssa sujui käyttäjän näkökulmasta erinomaisesti ja meillä oli koko ajan sellainen olo, että kaikki halusivat rakentaa kaikille hyvän koulun.
Miten toimintakulttuurin kehittäminen näkyi irtokalustesuunnittelun aikana?
Irtokalustesuunnittelua tehtiin opettajakunnan kanssa erilaisissa työpajoissa, jotka Martelan osaavat ammattilaiset vetivät. Meille käyttäjille työtapa oli miellyttävä ja osallistava. Olimme ehtineet käydä kalusteisiin liittyvistä asioista keskustelua melko pitkään jo ennen kalustekilpailutusta ja näin ollen tietyt perusperiaatteet olivat meille selkeät suunnittelun alusta lähtien. Martelan tarjoamien esimerkkien ja mahdollisuuksien kautta ajatuksemme vielä vahvistuivat ja selkeytyivät.
Tila- ja irtokalustesuunnittelu tuo parhaimmillaan vahvistusta ja mahdollisuuksia halutun toimintakulttuurin eteenpäinviemiseksi. Rehtorina voin nyt vain myhäillä tyytyväisenä, sillä meillä tämä tuntuu onnistuneen tältä osin upeasti. Kalusteet ja tilaratkaisumme tukevat todella luottamuksen kehän mukaista ajattelua ja yhteisopettajuutta sekä mahdollistavat myös monenlaisen eriyttämisen.
Kuinka henkilöstö koki osallistavan suunnittelun ja projektin johtamisen?
Osallistava suunnittelu nimensä mukaisesti kutsuu kaikki mukaan ja antaa mahdollisuuden jokaisen äänen kuulumiselle. Työtavat olivat mukavia ja yhteisöllisyyttä kasvattavia. Kun keskustelua koulun kalustamisesta johtavat alansa ammattilaiset, joilla on myös paljon esimerkkejä ja tietoa muiden koulujen vastaavista ratkaisuista, on helppoa luoda yhteisiä suuntaviivoja. Kokonaisuutena Martelan tiimi sai henkilöstöltämme paljon kiitosta – jopa niin, että moni oli vallan surullinen yhteisten pajojemme päätyttyä ja toivoi yhteistyömme jollain tapaa jatkuvan vielä tulevaisuudessakin!
Millaiset vinkit antaisit kollegoillesi, joilla on edessään vastaavanlainen projekti?
Opettajien ja ohjaajien kuuleminen koulurakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kun tutustuin moniin uusiin kouluihin ennen omaa rakennusprojektia, kuulin joka paikassa aina siitä, millä tavalla henkilöstöä oli kuultu tai jätetty kuulematta. Ei ole vaikeaa arvata, missä kouluissa rakennus tai kalustaminen oli henkilöstön mielestä onnistunut ja missä ei. Opettajilla ja ohjaajilla on se tieto, mikä auttaa heitä työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla arjessa oppilaiden kanssa. Tälle kuulemiselle kannattaa varata aikaa.
Rehtorin suurena apuna on henkilökunnasta koostuva uuden koulun ydinryhmä, työrukkanen, mikä kannattaa koota hyvissä ajoin kasaan. Uuden koulun pedagoginen suunnitelma on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa suunnittelua ja pitää mielessä ydinasiat. Siihen palataan viime kädessä myös silloin, jos tilakortit tai muut ”tekniset” asiakirjat eivät anna ohjetta, miten tehdään.
Uuden koulun suunnittelu- ja rakennusprojekti on voimia ja aikaa vaativa kokonaisuus, joka on samalla myös opettavainen ja antoisa ajanjakso rehtoritaipaleella. Muista sopia tarvittavat perustyön delegoinnit ennen projektin alkua, jotta et itse uuvu työmäärän alle. Ja jos haluat koulustanne hyvän, ole mukana kaikissa työmaakokouksissa, tuo esille näkemyksesi, neuvottele ja varaa aikaa yhteydenpidolle niin rakennuttajan kuin irtokalustajankin suuntaan. Pidän myös peukkuja, että onnistutte saamaan kilpailutuksien kautta niin hyvät yhteistyökumppanit, kuin mitä meillä projektissamme oli!
 | Annan mielelläni lisätietoja kouluprojektistamme. Otamme kouluumme vastaan myös vierailijaryhmiä. Lauttakylän koulu |