Moni suomalainen yritys pohtii nyt, miten työntekijät voivat palata turvallisesti työpaikalle. Millä tavalla töitä jatkossa tehdään, ja millaisia tiloja turvallinen työ vaatii?
Martela on tehnyt oman analyysinsa siitä, millaisia asioita työympäristöissä pitää huomioida, kun tämänhetkinen laajamittainen etätyövaihe päättyy.
”Etätöitä on tehty nyt monta kuukautta, ja moni kaipaa helppoa yhteistyötä ja kohtaamisia toimistolla. Modernin työn arvo on yhteistyössä ja kohtaamisissa, ja vaikka keskittymistä vaativa työ voi onnistua kotona täydellisesti, yhdessä tekemisen puutteesta kärsitään”, Martelan työympäristösuunnittelutiimin vetäjä Eeva Terävä kertoo.
Eurofoundin tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes tutkimukseen vastanneista EU-maiden työntekijöistä alkoi työskennellä pandemian vuoksi etänä. Eniten etätyötä tehtiin Pohjoismaissa ja Benelux-maissa. Esimerkiksi Suomessa etänä oli lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Tanskassa, Hollannisssa ja Belgiassa luku on yli 50 prosenttia, Ruotsissa yli 40 prosenttia.
Ison etätyöaallon jälkeen edessä on yhteiskunnan vähittäinen avautuminen. Moni yritys miettii nyt, vaatiiko työntekijöiden palaaminen toimistoille lisää neliöitä. Pitäisikö työntekijöille olla jälleen omat työhuoneet, vai palattaisiinko viime vuosikymmenten avotiloihin, joissa työntekijät oli eristetty toisistaan sermeillä?
”Kriisissä ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä ja kääntää kehitystä taaksepäin. Koronapandemia nopeuttaa työnteon muutosta, jonka myötä toimisto on yksi monista työnteon paikoista, ja etätyö lisääntyy osalla pysyvästi. Toimistojen täytyy tarjota erilaisiin tehtäviin soveltuvia tiloja, ja etätyö on osoittanut, että erityisesti yhdessä tekemisen paikkoja todella tarvitaan”, Terävä sanoo.
Tulevaisuus on hybridi: älä tee aikamatkaa menneisyyteen
Martela ennustaa, että tulevaisuuden työelämä rakentuu hybridityön varaan. Se tarkoittaa, että organisaatiot voivat vastaisuudessakin karsia turhia neliöitä ja keskittyä tarjoamaan työntekijöille juuri sellaisia työtiloja, joita he tarvitsevat – niin kotona kuin toimistollakin.
”Kriisin aikana koti on toiminut väistötilana, ja kodin rooli työtilana on kasvanut rajusti. Moni yritys on auttanut työntekijöitä hankkimaan kotiin ergonomisen työpisteen. Pidemmän päälle investointi ergonomiaan myös kotikonttorilla maksaa itsensä takaisin, kun työn tehokkuus ja mielekkyys kasvavat ja ergonomiaongelmista johtuvat sairauspoissaolot vähenevät”, Terävä sanoo.
Martela on mallintanut muutosta kolmella aikavälillä: lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä. Martela suosittelee, että lyhyellä aikavälillä kannattaa suojautua tartunnoilta esimerkiksi työpisteiden välimatkoja lisäämällä. Pidemmällä aikavälillä pandemia avaa mahdollisuuksien ikkunan, jossa työn järjestelyjä pohditaan kokonaan uudestaan.
Toimisto kilpailee jatkossa yhä useamman kohdalla yhtenä työntekopaikkana kodin rinnalla.
"Toimistoon ei kannata ahtaa jokaiselle omaa työpistettä, vaan niistä vapautuva tila kannattaa käyttää viihtyvyyden ja kohtaamisten lisäämiseen. Uudessa maailmassa työympäristön suunnittelu on tehtävä erityisellä huolella, jotta työskentely siellä on mielekästä ja tehokasta”, Terävä sanoo.
Hankalasti ennakoitavassa tilanteessa yrityksen toimitilatarpeet voivat muuttua nopeastikin. Kalusteisiin ei ole pakko sitoa pääomaa, vaan toimiston voi kalustaa myös joustavalla, kuukausiveloitteisella palvelumallilla. Toimiston käyttöä voidaan seurata sensoreilla, jotka paljastavat turhat ja eniten käytetyt neliöt.
“Toimiston mittaaminen paljastaa, miten työntekijät käyttävät tiloja ja mitä pitäisi muuttaa. Kun mittaamisen yhdistää joustavaan palvelumalliin, toimistoa voi optimoida ketterästi. Sensoreiden avulla työntekijä voi myös valita työpisteen, jossa ei ole vähään aikaan istuttu. Tämä on siis myös työturvallisuuskysymys, koska se auttaa vähentämään pintatartuntoja”, Terävä sanoo.
Toimisto erottaa työn ja vapaa-ajan
Martela on tutkinut avoimella kyselytutkimuksella, miten etätyö on sujunut ja millaisissa olosuhteissa sitä on tehty. Keskittyminen onnistuu kotona hyvin, mutta yhteistyö on aiempaa hankalampaa. Myös työergonomiassa on puutteita. Toimistoja kuitenkin tarvitaan, jotta ihmiset voivat taas erottaa työ- ja vapaa-ajan toisistaan. Vastaajista neljännes ei pidä taukoja ollenkaan, vaan paahtaa samalla istunnolla aamusta iltaan.
”Koti on koti, eikä se voi toimia ikuisesti väistötilana. Muutos on tuonut selvästi esiin yhdessä tekemisen hyvät puolet, ja moni odottaa jo malttamattomana toimistolle pääsemistä”, Terävä sanoo.
Lisätiedot:
Eeva Terävä, Head of Workplace Development, Martela Oyj
eeva.terava@martela.com
+358 10 3455 178