Ensimmäinen vuosi korttelimaisessa Syvälahden monitoimitalossa: Rehtori Jarmo Salon kokemukset
Turun Hirvensaloon valmistui keväällä 2018 Syvälahden uudenlainen monitoimitalo. Saman katon alta löytyy noin 800 oppilaan koulu, 140 lapsen päiväkoti, kirjasto, lastenneuvola sekä tilat nuorisotoimelle ja kouluterveydenhuollolle. Tavoitteena oli rakentaa monikäyttöinen ja turvallinen rakennus, joka palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia eri käyttäjiä sekä tarjoaisi modernin, terveellisen ja innostavan oppimisympäristön. Syvälahtea ihailemassa on vuoden aikana käynyt jo yli 100 vierailijaryhmää Suomesta ja muista maista.
Syvälahti ei käyttöönotettaessa ollut pelkästään uusi rakennus. Se toi mukanaan myös uudet toimintatavat ja uudet tekijät. Haastattelimme Syvälahden rehtoria Jarmo Saloa uuden lukuvuoden alussa.
Miten ensimmäinen lukuvuosi uusissa tiloissa sujui?
Vuosi sujui yllättävän hyvin – tunnelma on selkeästi plusmerkkinen. Aina pitää kuitenkin tarkentaa ja tehdä korjausliikkeitä, vaikka olisi kuinka hyvin suunniteltu. Meillä oli tietyt konseptit, joiden mukaan ajattelimme asioiden toimivan. Kun huomasimme jonkin asian toimimattomaksi, korjasimme tarvittaessa.
Kuinka opettajat ja oppilaat ottivat uudet tilat vastaan?
Oppilaat ovat ottaneet uuden ympäristön pääosin hyvin vastaan. Avoin oppimisympäristö perustuu kuitenkin luottamukseen, joka pitää ansaita. Menee aina jonkin verran aikaa ennen kuin yhteiset säännöt on laadittu, niitä on tarkennettu ja niitä noudatetaan. Tämä on meille iso kasvatustehtävä. Ihmiset tekevät homman toimivaksi. Martela piti henkilökunnalle työpajan, jossa viriteltiin yhteisiä pelisääntöjä ja ideoitiin erilaisia tapoja tilojen monipuoliseen hyödyntämiseen.
Myös aikuiskäyttäjiltä saadun palautteen perusteella suunnittelu on ollut onnistunut. Tyytyväisyyttä ja tilojen toimivuutta on mitattu useammalla kyselyllä ja kehityskeskusteluissa. Keväällä henkilökunnalta saatiin tilojen ja suunnittelun kouluarvosanaksi noin 8,4, mikä on erittäin hyvä! Lisäksi ihmisiä seuraamalla saa hyvän kuvan siitä, millä fiiliksellä tullaan töihin. Ja töihin on tultu hymyssä suin! Kukaan ei ole hakeutunut uusien tilojen jälkeen pois, vaan virta on sisäänpäin.
Mitä onnistumisia tuli?
Yksittäinen megaluokan onnistuminen on se, että tila ohjaa nyt yhteistekemiseen. Syvälahdessa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan niin sanottuja kortteleita, jotka rakentuvat torien ympärille. Uudenlaiset tilat vaativat oppimista sekä oppilailta että opettajilta. Onnistumiset ja yhdessä tekemisen ilo ovat luoneet uskon siihen, että tämä on hyvä formaatti.
Entä haasteita matkan varrella?
Alkuperäiset tilakohtaiset oppilasmäärät eivät pitäneet paikkaansa, mutta tilannetta korjattiin. Kun aloitettiin, koululaisia oli 590 – nyt heitä on 660. Kun kaikki oppimispaikat eivät ole ”tuoli ja pöytä” –perusratkaisuja, kalusteiden allokaatiota piti tarkentaa. Varsinaiset kalusteratkaisut onnistuivat varsin hyvin, mutta ergonomisen työasennon oppiminen, esimerkiksi seisten töiden tekeminen, vaatii pitkän opettelun. Sillä on kuitenkin jo kansantaloudellinenkin merkitys.
Onko esiin tullut selkeitä kehityskohteita?
Selkeää on, että aina tulee käytännön myötä myös kehitettävää. Kalustepuolella verhoillut keskusaulassa ruokailuun valitut tuolit olivat ratkaisu, jota ei voi suositella.
Käyttäjillä on lisäksi henkilökohtaisia mieltymyksiä esimerkiksi tuolimalleista ja uuteen tottuminen vaatii aikaansa.
Miten tulette jatkossa arvioimaan tilojen toimivuutta ja jatkokehittämistarpeita?
Toimivuutta mitataan monella eri tavalla: Martelan omalla kyselyllä, Turun perusopetuksen laatukyselyllä sekä allianssikyselyillä. Martelan kanssa on sovittu kolmivuotisesta oppimisympäristön palvelumallista, joka antaa mahdollisuuden reagoida muutoksiin nopeasti. Kun tarpeet ja toiveet syntyvät, on niihin vastaaminen myös tärkeä signaali käyttäjille. Tilaa ei ole varustettu tietylle käyttäjäryhmälle, vaan palvelujen tuottamista ja toimivuutta varten.
