Blogi: Maija Kaski, Vice President, People and Communications, Martela Oyj, 2015-2019
Kohentunut taloustilanne on johtanut kasvavaan osaajapulaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan jo kolmannes palveluyrityksistä ja neljännes rakennusalan yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Osaavasta työvoimasta kannattaa nyt todellakin pitää kiinni.
Useita vuosia organisaatiossa viihtyvä työntekijä on arvokas paitsi osaamisensa ja kokemuksensa, myös työtehtävään ja alaan liittyvän hiljaisen tiedon vuoksi.
Investoinnit henkilöstön kouluttamiseen ovat sitä kannattavampia, mitä kauemmin työntekijät pysyvät palveluksessa. Uusien ihmisten perehdyttämisessä kestää usein kuukausia tai jopa vuosia, kunnes korvaaja yltää lähtijän tasolle.
Toimiva työympäristö on käyttäjiensä näköinen
Startup- ja IT-yritykset ovat – joku voisi sanoa pakon sanelemina – ymmärtäneet yskän. Biljardipöydät, kuntosalit, spa-osastot ja muut viihtyisyyttä lisäävät tilat ovat alalla tuttuja. Niiden sanoma on selvä: tämän yrityksen johto panostaa henkilöstön hyvinvointiin.
Työntekijöiden sitouttamisessa on varottava, ettei ajaudu pohtimaan epäolennaisia kikkakolmosia. Työsuhdejopot eivät lämmitä, jos työpaikan arki on yhtä kiristelyä.
Hauskuutta alleviivaavat toimitilat ovat pintaa, ja olennainen oppi löytyy pinnan alta. Kyse on luovuuden arvostamisesta ja tietoisesta tukemisesta. Startup- ja IT-yrityksissä tiedetään hyvin, että uudet ideat syntyvät harvemmin työpöydän ääressä pinnistelemällä. Useammin lamppu välähtää rennommissa olosuhteissa tai muun toiminnan yhteydessä.
Yritysjohtajien ja HR-ammattilaisten toimialasta riippumatta kannattaakin tutustua näiden alojen käytäntöihin. Niihin peilaten on hyvä arvioida, missä kunnossa oma työympäristö on: houkuttelevatko omat tilat haluttuja työntekijöitä, ja tukevatko ne tavoiteltuja toimintatapoja?
Esimerkiksi meillä Martelatalossa työskentelytilat ovat tarkoituksella hyvin monipuoliset, jotta jokainen saisi valita itselleen ympäristön, joka kulloinkin eniten miellyttää ja inspiroi. Valot, värit ja viherseinät luovat tunnelmaa ja määrittävät tiloille omat funktionsa.
Varo sivuraiteita: mikä olikaan työympäristön tarkoitus?
Yksi yleisimmistä helmasynneistä työympäristöjen suunnittelussa on vielä tänäkin päivänä käyttäjien unohtaminen. Ylhäältä alas johdetuissa organisaatioissa voi käydä niin, että suunnitelmat tehdään kokonaan kuulematta niitä, joita varten työympäristö ylipäätään on olemassa. Siitä seuraa harvoin hyvää.
Harmillisen lyhytnäköistä on myös nostaa kustannussäästöt uudistusten johtotähdeksi. Työympäristöjen tarkoitus on tukea tuloksen tekemistä ja tehostaa liiketoiminnan ydinprosesseja: näin harvoin käy, jos suunnittelussa keskitytään kustannusten minimointiin.
Henkilöstö on osaamisintensiivisen yrityksen tärkein voimavara, ja johdon tehtävä on varmistaa, että heillä on edellytykset toimia tehokkaasti, kehittyä ja viihtyä.
Ihmiset ovat kokonaisvaltaisia otuksia, ja tämä järjen ja tunteiden kirjo on tärkeää huomioida kaikilla työelämän osa-alueilla. Meille tietotyöläisille tuottavat iloa esimerkiksi tekemisen vapaus, työn sisältö ja henkilökohtaisten mieltymysten kunnioittaminen.
Sopusointuinen työympäristö on yhtä kulttuurin kanssa
Työympäristön ja organisaatiokulttuurin välinen yhteys on välttämätön. Aitoa avoimuutta ja vuorovaikutusta ei synny minkäänlaisessa monitilaympäristössä, mikäli organisaatiokulttuuri ei tue avoimuutta ja vuorovaikutusta. Kulttuuri elää ja muotoutuu arjessa.
Itse ajattelen, että työympäristö on yrityskulttuurin konkreettinen ilmentäjä. Kun ympäristö ja kulttuuri ovat linjassa keskenään, henkilöstöllä on edellytykset toteuttaa itseään omaksi ja työnantajansa hyväksi. Tyytyväinen ja hyvinvoiva ihminen tekee parempaa työtä – ja pysyy mukana pidempään.