Blogi

Tulevaisuuden oppimisympäristö elää kiertotaloudessa

Blogi: Eerikki Mikkola, Offering Manager, Service Design Management ja Henna Immonen, Business Manager, Education

Kuvittele koulu, joka vastaa tänään ja ensi vuonna uudistettuja opetussuunnitelmia ja odotusta siitä, että kaikki oppilaat saavat yksilöllistä opetusta. Kuvittele oppimisympäristö, jonka luokat ja kaikki muutkin oppimistilat tarjoavat aina parhaat mahdolliset puitteet opiskella yksin, ryhmässä tai verkkoympäristöissä. Kuvittele vielä koulun varasto, jossa ei ole ainuttakaan käytöstä poistettua tuolia tai pöytää pölyttymässä. Monessa kunnassa nämä ovat hyvin ajankohtaisia tavoitteita.

Opetusalan päättäjiä saattaa askarruttaa lähes mahdoton kysymys: miten osaisimme suunnitella ja kalustaa koulumme niin, että ne vastaavat uusia opettamisen ja oppimisen tapoja myös 5-10 vuoden kuluttua?

Onneksi kenenkään ei enää tarvitse yrittää ennustaa tulevaa ja tehdä kerralla valmista. Oppimisympäristö palveluna -malli nimittäin tuo koulujen suunnitteluun ja hankintoihin juuri sitä kaivattua joustavuutta, käyttäjälähtöisyyttä ja reagointikykyä, jota tänä päivänä kovasti tarvitaan.

Palvelumallin avulla oppilaitoksiin kyetään luomaan monimuotoisia oppimis- ja opetustiloja, joita voidaan myös muokata helposti. Kaikkien käyttäjien – mukaan lukien oppilaiden – tarpeet huomioidaan esimerkiksi yhteisten työpajojen ja käyttäjäkyselyiden avulla. Palvelun olennainen osa on oppimisympäristön jatkuva kehittäminen ja optimointi, joka pohjautuu aitoon käyttäjäkokemukseen ja tilojen käyttöä koskevaan tarkkaan dataan.

Kalusteita ei tarvitse enää omistaa

Moderni oppilaitos ei ole staattinen tila.
Oppimisympäristö palveluna -mallin merkittävin hyöty on se, että se käytännönläheisesti luo puitteet oppimisympäristön uudistamiselle. Moderni oppilaitos ei ole mikään staattinen tila, ja juuri palvelumalli alentaa kynnystä tehdä uudistuksia ja rohkeitakin kokeiluja. Vasta sitten, kun fyysinen oppimisympäristö muuttuu, on mahdollista odottaa myös opetus- ja oppimistapojen muutosta.

Palvelumallin myötä koulun ei tarvitse enää omistaa ainuttakaan kalustetta, vaan kokonaisuus voidaan vuokrata palveluna. Esimerkiksi kiinteää kuukausihintaa vastaan palveluntarjoaja vastaa siitä, että oppimisympäristöt ovat elokuussa valmiit ottamaan vastaan esimerkiksi aiempaa suuremman vuosiluokan oppilaita.

Oppilaitoksen tai kunnan ei siis tarvitse pohtia, mitä koulun kalusteille tapahtuu viiden tai kymmenen vuoden päästä. Martela huolehtii siitä, että tarpeettomat kalusteet löytävät esimerkiksi Martela Outlet -myymälän kautta uuden kodin ja tilalle toimitetaan sen hetkiseen tarpeeseen parhaiten soveltuvat kalusteratkaisut.

Palvelumalli on osa Waste Nothing -ajatteluamme ja konkreettinen tapa tuoda kiertotalous suomalaisiin kouluihin käytännön tasolla. Se on myös kuntapäättäjille tervetullut keino hallita kokonaiskustannuksia: mikäli kalusteita ei osteta, ei merkittäviä kertainvestointejakaan tarvitse tehdä.


Yhteistuumin kehitetty koulu

Meillä on ilo kertoa hyviä kokemuksia kentältä.
Helsingin Kalasataman Urban Lab on yhteiskehitys- ja tapahtumatila, josta on tavoitteena luoda asukkaiden omaan käyttöön soveltuva "superjoustotila". Pilotoimme siellä palvelumalliamme ja testaamme yhdessä, miten tilan kalustusta voidaan muokata hyvinkin nopealla sykkeellä.

Tämä käyttäjälähtöinen ja palvelumuotoilun oppeja hyödyntävä toimintatapa, jolla olemme luoneet koko palvelumallimme, on kiinteä osa kouluille tarjoamaamme ratkaisua.

Oppimisympäristö palveluna -mallissa käyttäjien kuuleminen, yhteiskehittäminen ja käyttöä koskevan datan hyödyntäminen on osa niin lähtötason suunnittelua kuin jatkuvaa optimointiakin. Näin syntyy paitsi parhaiten tarpeisiin vastaavat oppimistilat myös luonteva tapa parantaa yhteishenkeä ja käyttäjäkokemusta oppijoiden sekä henkilökunnan kesken.