Martela matkalla hiilineutraalisuuteen

Oman toiminnan Scope 1- ja 2 -päästöt

Oman toimintamme suorat hiilidioksidipäästöt muodostuvat toimitilojemme lämmitykseen käytettävästä energiasta ja hallinnassamme olevan kuljetuskaluston päästöistä. Näitä GHG-protokollan mukaan laskettuja ilmastovaikutuksia kutsutaan Scope 1 ja Scope 2 -päästöiksi.

Tuotantoprosessiemme hiilidioksidipäästöjä olemme vähentäneet käyttämällä päästötöntä sähköenergiaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Samaan aikaan olemme vähentäneet energiankäyttöä keskittämällä valmistusta. Ostetun energian hiilidioksidipäästöjen osalta olemmekin kymmenessä vuodessa saavuttaneet jo 89 % vähennyksen. Olemme vähentäneet energiankäyttöä myös järkeistämällä muita toimitiloja, vaikka olemme seuranneet aktiivisesti vain tuotantokiinteistöjen ja pääkonttorin energiankäyttöä mukaillen lakisääteisen energiakatselmuksen rajauksia.

Asentavan jakelun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi otimme vuoden 2022 aikana koekäyttöön sähkökäyttöisiä pakettiautoja, voidaksemme arvioida niiden soveltumista käyttöömme. Raskaammissa ajoneuvoissa emme ole nähneet järkevää tapaa hyödyntää sähköistä käyttövoimaa, ja biokaasukin on selvityksemme mukaan vain välivaihe ilmastotehokkaamman käyttövoiman löytämiseksi.

Arvoketjun ja hankinnan Scope 3 -päästöt

Scope 3 -päästöjen osalta laskenta on meille, niin kuin muillekin, erittäin haasteellista. Suurin osa laskemistamme Scope 3 -päästöistä muodostuu asiakkaille toimittamiemme tuotteiden materiaaleista. Vuoden 2022 osalta niiden osuus oli noin 6 200 t CO2, mikä on kokonaispäästöistämme 75 %.

Tuotteidemme suunnittelussa on alusta lähtien ollut tavoitteena kestävien tuotteiden valmistaminen, jonka ansiosta käyttämämme materiaalin on mahdollista olla alkuperäisessä käytössä mahdollisimman pitkään. Olemme jo 1990-luvulta asti osallistuneet eurooppalaisten kalustestandardien kehittämiseen, jotta tuotteiden kestävyyttä voisi tutkimuksiin perustuen ja vertailukelpoisesti todentaa jo ennen kuin ne tuodaan markkinoille.

Muutokset toimistojen ja julkitilojen käyttötavoissa johtavat usein tarpeeseen muuttaa kalustusta jo ennen kuin niiden käyttöikä tulee täyteen. Martela onkin jo vuosia tarjonnut asiakkaille mahdollisuutta sisällyttää uusiin kalustesuunnitelmiinsa olemassa olevia kalusteita. Mikäli olemassa olevat kalusteet eivät sovellu enää käyttöön, olemme tarjonneet palvelua joko uuden käyttäjän löytämiseksi, kalusteiden kunnostamiseksi tai loppuun käytettyjen kalusteiden vastuulliseksi kierrättämiseksi. Näissä toimissa tavoitteena on maksimoida näiden materiaalien hyötykäyttö.

Kiertotalousmalli ja hiilikädenjälki

Olemme kehittäneet kiertotalousperiaatteiden mukaisen Lifecycle-mallin, jonka lähtökohtana on selvittää tilan käyttäjien todelliset tarpeet ja suunnitella tarpeen mukaisia työympäristöjä. Tarpeet täyttävässä tilassa tarkoitukseen sopivat kalusteet ovat tehokkaassa käytössä, ja tila on optimaalinen tarpeeseen nähden. Martelan materiaalikäytön eli Scope 3 -päästöjen kautta asiakasyritykset pystyvät tilatehokkuuden parantuessa vähentämään omia Scope 1- ja Scope 2 -päästöjään.

Toisaalta olemme nähneet, että yksittäisen tilan käyttötarve muuttuu, jolloin alkuperäisellä käyttäjällä ei ole tarvetta käyttää kalusteita niiden koko käytettävissä olevaa elinikää. Tämän epäsuhdan ratkaistaksemme kehitimme Workplace as a Service (WaaS) -mallin, jonka avulla asiakas saa aina tarpeen mukaisen kalustuksen, ja me huolehdimme yksittäisten kalusteiden kunnostamisesta sekä uuden käyttäjän löytämisestä, kun ensimmäinen käyttäjä ei kalusteita enää tarvitse.

Jotta ”hiilikädenjälkeä” olisi mahdollista vertailukelpoisesti laskea, lähdimme mukaan tieteelliseen Carbon neutrality empowered by handprint -hankkeeseen. Hankkeessa luotu laskentamalli on vielä vertaisarvioitavana, mutta kalustaminen palvelukonseptina vaikuttaa laskennallisesti lupaavalta ja sen avulla voimme tulevaisuudessa laskea palvelujemme kautta tuottamamme ”hiilikompensaation”.

Hiilipäästöistä ei päästä kokonaan eroon

Martelan tarjoamat tuotteet ovat vahvasti puupohjaisia, minkä vuoksi toimintamme täysi hiilettömyys ei ole realistista. Siksi olemmekin selvittäneet, miten käyttäisimme puupohjaista materiaalia paitsi mahdollisimman tehokkaasti, myös niin että niistä valmistetut tuotteet olisivat käytön jälkeenkin hyödynnettävissä materiaalina. Tuotannon jätevirroistakin suuri osa on puupohjaisia työstöjakeita, uudelleenkäyttöön kelpaamattomia pakkausmateriaaleja, rikkoutuneita komponentteja tai käytettyjen kalusteiden hyödyntämiskelvottomia puupohjaisia osia.

Selvitimmekin vuoden 2022 osalta ensimmäisen kerran tuotantojätteidemme ilmastovaikutuksia. Yhteistyökumppanimme kautta saamamme laskelman kattavuus on 97 %, kun vain Puolan tuotanto jäi laskelman ulkopuolelle. Laskelman perusteella tuotantojätteidemme käsittelystä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt yhteistyökumppanillemme oli noin 260 t CO2ekv, kun jätteiden hyödyntämisen järjestämisen kautta vältettiin samalla raaka-aineiden tuotannossa ja energiatuotannossa päästöjä noin 1 500 t CO2ekv. Jätevirtojen saattamisella hyödynnettäväksi voidaankin laskennallisesti vähentää 1 240 t CO2ekv eli noin 20 %, kun kaikesta tuotantojätteestä pystyttiin hyödyntämään 99 %. Asiakkailta kerätystä kierrätyskalusteestakin valtaosa on puupohjaista, mutta niiden osalta meillä ei ole vastaavaa laskelmaa saatavilla. Voimme kuitenkin arvioida, että toimittamalla asiakkailta tulevan materiaalin hyödynnettäväksi, saavutamme lähes kaksinkertaisen ”hiilidioksidikompensaation”, kun verrataan määrää tuotantojätteiden hyödyntämiseen.

Puupohjaiselle tuotantojätteelle uutta käyttöä

Kiteen komponenttitehtaallamme puulevyjen hukkapaloista ja työstöstä syntyvä jäte päätyy pääosin energiahyödyntämiseen kuljetusetäisyyksien vuoksi. Kiteen tehtaan vieressä oleva kaukolämpölaitos ei kuitenkaan voi hyödyntää puujaetta sen liian suuren typpipitoisuuden takia. Sen vuoksi lähdimme selvittämään missä käytössä typpipitoisuudesta voisikin olla hyötyä.

Tamperelainen Soilfood Oy on tehnyt puolestamme laajoja selvityksiä siitä, voisiko puujaetta hyödyntää maanparannukseen. Tutkimuksen haasteena on ollut levyn valmistuksessa käytetyt liima-aineet. Puujakeen mahdollista hyötykäyttöä uuden lastulevyn raaka-aineena pyrimme selvittämään tulevaisuudessa. Puujakeen käyttö energiana on ollut meille toistaiseksi järkevintä, etenkin kun sillä on pystytty korvaamaan fossiilista polttoainetta. Vaikka näin voidaan saavuttaa positiivista ilmastovaikutusta, maankäyttönäkökulmasta puun polttaminen ei ole kestävä.

Tiedolla tarkempaan analyysiin

Päästäksemme tarkemmin analysoimaan mahdollisuuksiamme vähentää materiaalien ilmastovaikutuksia, olemme päättäneet hankkia uuden työkalun tarkempien ympäristövaikutusanalyysien tekemiseksi. Työkalun avulla pystymme paremmin laskemaan käytettyjen materiaalien kierrätysmateriaaliosuuden vaikutusta aiheuttamiimme ilmastovaikutuksiin. Lähdimme myös mukaan Circular Design -valmennusohjelmaan yhä kestävämmän liiketoiminnan sekä kestävämpien tuote- ja palveluratkaisujen kehittämiseksi.